keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Hölpöti pölpöti


Tein tämmössen pienen SWOT-analyysin (eli positiiviset, negatiiviset, mahdollisuudet ja uhat, googleta..) siitä, kuinka muutamassa Seinäjoen vaatekaupassa näkyy kevät/kesä. Kohteenani oli Anttila (tottakai), Lindex, Kappahl ja H&M. Anttilassa vietän päivässä puolet siitä ajasta kun oon hereillä joten käväisin kolmessa muussa liikkeessä ja yritin salakavalasti napsaista kuvia. Niistä kuvista ei sitten tarvi nyrpistellä nenää, koska eivät ole parhautta. :'D

Jospa nyt suoraan asiaan:


Positiiviset

Anttila:

- Anttilassa on paljon vaatemerkkejä ja tilaa. Onhan Anttila Seinäjoen ainut kunnon tavaratalo.

Lindex:

- Kun astuin liikkeen puolelle niin heti hälyporttien jälkeen oli ajankohtasta kamaa. Siinähän niitte kuuluki olla.

Kappahl:

- Niitä ajankohtasia kuteita oli heti sisääntulossa laajemmalti. Näytti olevan iha kivasti kesäisempää valikoimaa.

H&M:

- Tuntu että H&M:ssä olis ollu kaikista laajimmin valikoimaa, kaikessa. No onhan sillä iso liiketilakin.



Negatiiviset

Anttila:

- Noh. Anttilassa ei näy ajankohtaset trendit, mitenkään, ikinä. Tuntuu ettei Anttilaan ole vieläkään tullu mitään kovin kesäistä. On tullut jotaki sinne päin, muttei mitään "kunnollista". Värimaailmakin on enempi angstinen kuin värikäs, eli mustaa, mustaa ja valkosta ja tummansinistä. Enemmän väriä olisi mukava saaha valikoimaan. Tunnen kuinka silmäni alkavat pikku hiljaa syöpyä, kun nään edelleen isoja, pitkiä, paksuja villapaitoja! Eivätkä ole kaikki edes alennukseen tulleet, kun kesää kohti mennään. Toki on muutamia hameita ja mekkoja, kun tulee päättäreitä sun muita partyja. Mutta ne mekotki jää siihe muutamaan.. Toki ymmärtäähän sen että kamaa tulee viikoittain aina lisää. Uutta ja upeaa, joten tietenkään kaikki mahdolline ei voi olla esillä missään kaupassa.


Lindex:

-Kun astuin liikkeen puolelle, näin heti kesäkuteita..mut ne jäiki sitten siihen. Tuntui ettei niitä ollut enää laajemmalti ja kun meni pidemmälle kauppaan niin totesin että nää mä oon nähny aikasemminki.

Kappahl:

- Vaikka oli kesävaatetta, tuntui ettei ihan oikeissa paikoissa kulkusuuntaan nähden. Vaatteita oli keskellä ja oikealla. Itselläni on tapana alottaa vasemmalta jotta voin lopettaa kierroksen kassan kautta ja pieni vilkaisu viellä oikealle ja pois.

H&M:

- Oli seinän täydeltä uikkaria ja biksuja, mutta niin syrjässä ja piilossa. Myöskin vasta sitten kun lähdin kaupasta ulos niin huomasin että jaa, tääl oliki vielä kesämekkoja. Eli ne ajankohtaiset eivät ole niin hyvin näkyvillä. Toki on paljon toppeja ja t-paitaa mut niitä ny tarvii aina kesät talvet joten ne eivät kiinnittäneet niin huomiotani.


Mahdollisuudet

Anttila:

- Anttilassa olis niiin hyvät mahikset tuoda kaikki ajankohtaset aina esille. On tilaa ja paljon vaatemerkkejä.

Lindex:

- Täälläki mahiksia levittää kesävaatetta laajemmalle alueelle. Tai sitten niitä yksinkertasesti on niin vähän ettei olisi kannattavaa.

Kappahl:

- Minusta pienellä paikkojen vaihdoilla voisi saada jotain aikaan.

H&M:

- Taasen kerran, tilankäyttö. Ne kesävaatteet näkyville ja kunnolla esille. Nyt. Heti.


Uhat 


Anttila:

- Kilpailu.

Lindex:

- Kilpailu.

Kappahl:

- Kilpailu

H&M:

- Kyllä. Se kilpailu!



H&M:n uikkaripuolelta.

H&M:n kesämekkoja.

Lindex

Kappahl

Kappahl











Tässäpä oli minun pieni ja yksinkertainen aivonystyrät räjäyttävä analyysi minun mielipiteistäni jotka saa useimmat vain raapimaan päätään.






























maanantai 11. toukokuuta 2015

Alvar Aalto Seinäjoella


Kävin kattomassa ja kuvaamassa muutamia rakennuksia, jotka Alvar Aalto on suunnitellut. Ja jos nyt ei muistu mieleen kuka herra on kyseessä niin minäpä valotan asiaa hitusen: 

- Alvar Aalto on syntynyt 3.2.1898 Kuortaneella.
- Hän oli arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.
- Alvar kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylässä vuonna 1916.
- Alvar valmistui arkkitehdiksi Helsingin Polyteekista vuonna 1921 ja perusti oman arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään vuonna 1923.
- Alvarin lukuisiin suunnittelutöihin kuuluu rakennuksia Suomessa, muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa.
- Hän sai vaikutteita suomalaisesta luonnosta ja arkkitehtuurin historiasta.
- Alvarin ensimmäinen puoliso oli Aino Aalto. Aino työskenteli Alvarin arkkitehtitoimistossa ja suunnitteli paitsi Alvarin kanssa, myös yksin muun muassa rakennuksia, huonekaluja ja sisustuksia.
- Aino Aalto menehtyi syöpään vuonna 1949.
- Alvar meni uusiin naimisiin työtoverinsa arkkitehti Elissa Mäkiniemen kanssa vuonna 1952.
- Alvar kuoli 78-vuotiaana 11.5.1976 Helsingissä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan taiteilijamäelle.

Alvar Aalto


Rakennuksia:


Suojeluskuntatalo (1924-1925)

- Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo toimii Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talossa.
- Edustaa uusklassismia. Löytyy piirteitä myös funktionalismista ja pohjalaisesta rakennusperinteestä.
- Osa sisustuksesta, huonekaluista, valaisimista ja koristeiden yksityiskohdista ovat Aallon ideoimia.
- Aalto myös suunnitteli pihan kaksikerroksisen tiilirakennuksen, puisen vajan ja pergolan.
- Rakennukset pihapiireineen on suojeltu rakennussuojelulailla. Yksi perusteluista oli, että päärakennuksesta löytyy vielä alkuperäisiä materiaali- ja maalipintoja vuodelta 1925.

Päärakennus ulkoa.

Päärakennus sisältä.

Tämän kuvan otin itse.




Lakeuden Risti (1957-1960)

- Kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko.
- Kirkkosalin valaisimet ja kruunut ovat Alvarin suunnittelemat. Samoin ehtoollisvälineet ja alttarivaatteet.
- Alvar suunnitteli kirkkopihan niin, että siellä olisi mahdollisuus järjestää uskonnollisia ulkoilmatilaisuuksia.
- 65 metriä korkea kellotorni on turistien suosima ja sen huipulta näkeekin melkein koko Seinäjoen kaupungin.


Kirkko sisäpuolelta.

Kellotorni.




Kaupungintalo (1961-1962)

- Julkisivua vallitsee pilarihalli, jossa on pääsisäänkäynti.
- Kauoungintaloa koristaa kiiltävät, tummansiniset, välkehtivät keraamiset sauvat.
- Alvar kehitti keraamisen sauvatiilen Kelan pääkonttorin suunnittelun yhteydessä.




Kaupungintalo ulkoa.

Kaupungintalon nurkkia.

Suihkulähde.

Heheh.



Kaupunginkirjasto (1964-1965)

- Lainaussalissa on viuhkamainen muoto. Auringolta suojaava säleikkö muodostaa tyylikkään julkisivun. Päivänvalo heijastuu lainaussaliin ja valo kohdistuu kirjahyllyköihin. Viuhkamainen muoto toistuu myös kuparikatossa.
- Aikojen saatossa tämä kirjasto on käynyt ahtaaksi, joten Seinäjoelle rakennutettiin uusi pääkirjasto vuonna 2012.

Kirjasto ulkoa.

Sisältä.









Uusi pääkirjasto.

Uusi pääkirjasto parkkipaikalta katsottuna.



Valtion virastotalo (1966-1968)

- Alvarin tarkoitus oli täydentää kaupungin uusi hallintokeskus virastotalolla. Ideana hänellä oli suunnitella rakennusryhmän pääte, kirkosta lähtevän ja kansalaistorin halki kulkevan akselin päätekohta, "rauhallinen taustarakennus", kuten tiedetään Aallon ilmaisseen.
- Rakennuksen merkittävin tila on käräjäsali. Nykyään sali on kokoushuoneena.
- Virastotalossa on toiminut esim. verotoimisto ja poliisilaitos.
- Nykyään rakennuksessa työskentelee kaupungin virastoja.



Käräjäsali.

Virastotalo ulkoa.



Kaupunginteatteri (1986-1987)

- Alvar oli laatinut teatteritalon piirrokset alustavasti jo vuonna 1968. Teatteritalo valmistui Elissa Aallon johdolla vuonna 1987.
- Teatteritalon sisätiloissa lattiapintoina on käytetty Öölannin kalkkikivilaattoja, joissa voi nähdä kalanruotoja ja muita fossiiliesiintymiä.
- Aulatilat ovat avarat ja väritykseltään vaaleat. Aulatilat on sisustettu kautaaltaan Artekin design-tuotteilla. Aallon kuuden puuntaivutusreliefin kokoelma on esillä aulatiloissa.
- Teatterissa on neljä näyttämöä: Alvar/päänäyttämö, jossa on 429 istumapaikkaa. Elissa/pieni näyttämö on 100-120 paikkainen. Verstasteatterissa on 60 istumapaikkaa ja teatteriravintolassa on 120 istumapaikkaa.


Aallon puuntaivutustyö.
Teatteritalo ylhäältä katsottuna.